Produced by Tapio Riikonen

NIILO BONPOIKA STURE III: TESTAMENTTI

Kolmijaksoinen historiallinen romaani

Kirjoittanut

C. GEORG STARBACK

Suomentanut

UUNO KAHMA

Werner Söderström, Porvoo, 1900.

TESTAMENTTI

Kolmiosainen historiallinen kertomus Kaarlo Kahdeksannen ja arkkipiispaJönsin sekä muiden Unionin ruotsalaisten ystävien välisistätaisteluista.

Kell' yksi on ystävä uskollinen, yksi, ei monta, hänell' olkoon lemmekäs, herttainen, niin ilonsa on laittamatonta.

Kansanlaulu.

SISÄLLYS:

I OSA: Akselinpojat.

    I. Viheriä ritari.
   II. Salaperäinen kauppasaksa.
  III. Kuningas vai talonpoika?
   IV. Kaarlo-kuninkaan palaaminen.
    V. Vaara kasvaa.
   VI. "Nyt on puoliyö!"
  VII. Eräs näky.
VIII. Okaita.
   IX. Rahatalolla.
    X. Arkkipiispan sanansaattaja.
   XI. Raseporissa.
  XII. Kosintaa ja harkintaa.
XIII. Niilo Sture ja arkkipiispa kohtaavat toisensa.
  XIV. Kotiintulo.
   XV. Iliana-rouvan talonvouti.
  XVI. Piispan kokelas.

II OSA: Niilo Sture.

    I. Pyhän Yrjänän kappelissa.
   II. Kosto.
  III. Neiti Päivänsäde.
   IV. Niilo Sturen joulujuhlat.
    V. "Mustassa mullassa."
   VI. Käytävä Niilo Sturen vankikoppiin.
  VII. Herra Eerik ja Niilo Sture kohtaavat toisensa.
VIII. Sinikeltainen sotavyö.
   IX. Hyvästi.
    X. Sovinto.

III OSA: Voittaja.

    I. Kuoleman kourissa.
   II. Käärmekuninkaan kylvös.
  III. Karhunkäpälät.
   IV. "Kuningas vie Päivänsäde-neidon kotiin."
    V. Pyhän Katariinan luostarikirkossa.

Carl Georg Starbäck.

ENSIMMÄINEN OSA.

Akselinpojat.

I.

Viheriä ritari.

Oli aamu, päivää jälkeen kuin Niilo Sture oli kohdannut Kettil-piispanja vaikuttanut sekä tulollaan että esiintymisellään ratkaisevankäänteen pakoon ajetun kuninkaan asiassa. Aurinko nousi loistavana jakirkkaana, taivas oli ihka pilvetön, leppoisat kevättuulet lehahtelivatyli maiden ja vesien ja ensimmäiset leivoset visertelivätaamulaulujaan.

Talonpoikaisjoukko oli jo edellisenä iltapäivänä lähtenyt Tukholmaakohden, ja Kettil-piispa sekä muutkin herrat olivat lähteneetkaupungista edistääkseen ja jouduttaakseen eri maakunnissavapautustyötä.

Senvuoksi oli Enköpingin kaupungissa nyt niin tavattoman hiljaista, jakun kaupungin kolmessa kirkontornissa ruvettiin aamukelloja soittamaan,tuntui kuin kellojenkin ääni olisi saanut runsaammalta tilaa vapaamminkaikuakseen. Ja aurinko kultasi tornien korkeita huippuja loistaenmetalliristeillä ja kirjoittaen joka ikkunanruutuun tulikirjoitustaanJumalan kunniasta, rakkaudesta ja armosta.

Yksi sen säteistä tunkihe harmaaveljesluostarin pienistä ruuduistasisään valaisten eräitä vanhoja kasvoja, joiden vaot ja monet arvetkertoivat, ettei niiden omistaja ollut itseään säästänyt maailmanmeteleissä.

Ne olivat viheriän ritarin kasvot.

Hän makasi rauhallisena, ikäänkuin

...