Produced by Tapio Riikonen

ENGELBREKT ENGELBREKTINPOIKA II

Kaksiosainen historiallinen romaani

Kirjoittanut

C. GEORG STARBÄCK

Suomentanut

K. A. PETRELIUS

Werner Söderström, Porvoo, 1898.

JÄLKIMMÄINEN OSA.

    Oi synnyinmaa, sun sankarmuistoissasi
    Mun liikkuu aatokseni ainian.
    Suurtöitäs lemmin, muistan mainettasi
    Ja niihin tunteineni uppoan.
    En pyydä, mailma, loistoa, riemujasi!
    Pois onni, — elonikin kadotkaan!
    Mut teille, teille, kansani ja maani,
    Ma teille huokaan vielä kuollessani!

E. G. Geijer.

SISÄLLYS:

III. Vesterås ja Borganäs:

    I. Kutsumattomia vieraita.
   II. Kuninkaankirje.
  III. Kohtaaminen.
   IV. Lupaus.
    V. Tuomio.
   VI. Hannu kreivi ja hänen tyttärensä.
  VII. Liikkuva saari.
VIII. Juhannusaatto 1434.
   IX. Borganäs palaa.

IV. Vapauttaja:

    I. Herra Tukholman linnassa.
   II. Göksholman herrat.
  III. Katajapensas.
   IV. Vanki.
    V. Vadstenassa.
   VI. Kiusaaja.
  VII. Toivioretkeläinen.
VIII. Oppenstenissa.
   IX. Kuka oli kuningas?

V. Valtionhoitaja:

    I. Albrekt herttuan nuolet.
   II. Harmajamunkit.
  III. Drotsi ja Marski.
   IV. Päättyminen.
    V. Hopeavitjat.
   VI. Valtiomarski.
  VII. Valtionhoitajan vaali.
VIII. Pidot Täljen linnassa.
   IX. Yö ja Päivä.
       Historiallisia selityksiä

Viiteselitykset.

KOLMAS JAOS.

Vesterås ja Borganäs.

I.

Kutsumattomia vieraita.

Oli taas kevät, joka tänä vuonna tuli tavattoman aikaiseen. Talvenkinokset sulivat ja juoksivat vuolaina virtoina järviin ja meriin, jailman siivekkäät joukot palasivat etelästä rakkaisiin koteihinsa,pohjolan syrjäisiin laaksoihin. Metsikana vaihtoi parhaillaan pukuansaja orava kyherteli koivunlatvassa. Päivä päivältä nousi aurinko yhäylemmäksi taivaan laelle ja päästi taas luonnon siteistään; vapausvirkosi taas eloon metsissä ja järvissä, vuorilla ja laaksoissa jalauhkeat keväiset tuulet kuiskailivat rauhaa ja sovitusta, samalla kuintuhannet riemusävelet soivat vapauden ja rakkauden ylistystä korkeallailmassa.

Tälle luonnon riemulle oli Ruotsin rahvaan mieliala selvänävastakohtana. Kamala toivottomuus pilkisti jokaisen silmästä, pusersihuokauksen jokaisen rinnasta. Ja yhä koveni sorto, yhä julmemmaksi käviulkomaalaisten voutien mielivalta. Pyhän Yrjänätarun alkupuoliskoaelettiin nyt todellisuudessa. Lohikäärme ruiskutti voitonriemuissaanmyrkkyänsä maalle ja kauhuissaan kysyi jokainen, joko Ruotsinkuolonhetki oli käsissä. Missä tahansa kiinnittikin katseensa Ruotsinherroihin ja edusmiehiin, jotka linnoissaan ja taloillaan elelivät,niin turhaan etsi ketään sellaista, joka tahtoi ruveta pitämään kansanpuolta ja saattamaan maan lain ja vanhat hyvät tavat taas voimaan janoudatettaviksi.

Taalalaiset olivat kyllä edellisenä syksynä nousseet kapinaan, muttaolivat taas laskeneet aseensa, kun valtakunnan neuvosto oli luvannuttäyttää heidän toiveensa j

...